Ohjesääntö

Ohjesääntö

Tämä ohjesääntö on hyväksytty 7.12.2016 pidetyssä edustajiston kokouksessa ja päivitetty siten että kunnallistoimikunta sana on korvattu hallitus sanalla. Johtuen sääntömuutoksesta.

Kouvolan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön

Kunnallispoliittinen ohjesääntö

1.

Sosialidemokraattisen kunnallisen toiminnan tarkoitus

1 §

Sosialidemokraattisen kunnallisen toiminnan tarkoituksena on lisätä kuntalaisten hyvinvointia ja tasa-arvoa sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti vaikuttaa kansanvallan lisäämiseen ja kehittämiseen kunnallishallinnossa edustuksellisen demokratian kautta lisätä kuntalaisten osallisuutta lähiyhteisöönsä suoran vaikuttamisen kautta sekä tukea paikallista kansalaisyhteiskuntaa

2.

Ohjesäännön asema ja voimaantulo

2 §

Kunnallispoliittisessa ohjesäännössä määritellään sosialidemokraattisen valtuustoryhmän, kunnanhallitusryhmän, lautakuntaryhmien ja muiden poliittisin perustein nimettyjen luottamuselinten sekä SDP:n toimielinten menettelytavat ja toimivaltasuhteet. SDP:n puolue-elinten toiminnan perustana ovat niiden säännöt, joille tässä ohjesäännössä luodaan menettelytapaan liittyviä tarkennuksia.

3 §

Kunnallisjärjestön edustajisto vahvistaa kutakin valtuustokautta varten kunnallispoliittisen ohjesäännön. Ohjesääntö astuu voimaan 01.1.2017, ja toimitetaan tiedoksi asianomaiselle piirihallitukselle.

Ohjesääntö koskee:

-kunnanvaltuutettuja ja varavaltuutettuja

-kunnanhallituksen jäseniä ja varajäseniä

-lautakuntien jäseniä ja varajäseniä

-muiden poliittisin perustein valittujen kunnallisten luottamuselinten jäseniä ja varajäseniä

3.

SDP:n paikalliset toimielimet

4 §

Ensimmäisessä pykälässä mainittujen tarkoitusten saavuttamiseksi on kunnallisjärjestön järjestettävä ja yhtenäistettävä valtuustoon ja muihin kunnallisiin toimielimiin kuuluvien sosialidemokraattisten edustajien toiminta huolehdittava puoluetoiminnan alueellisesta kattavuudesta kunnan alueella sekä tuettava osastojen paikallistoimintaa. Huolehdittava kuntalaisten, kansalaisyhteiskunnan ja poliittisen päätöksenteon yhteydestä puolueosastojen, kunnallisjärjestön, sekä valtuustoryhmän ja muiden luottamustoimiryhmien järjestämin avoimin tilaisuuksin, sekä huolehdittava luottamushenkilömaksun perinnästä kunnallisiin luottamustoimiin SDP:n mandaatilta valituilta henkilöiltä

5 §

Virallisista vaalivalmisteluista huolehtii kunnallisjärjestön edustajisto. Käytännön vaalivalmisteluista vastaa hallitus ja sen valitsema vaalipäällikkö. Kunnallisvaalien ehdollepano tulee toteuttaa ottaen huomioon puolueen sääntöjen 32 § mukaiset määräykset. Ensisijainen ehdokkaiden asettamistehtävä kuuluu puolueosastoille. Ennen kunnallisvaaleja tulee tiedottaa kunnassa asuville SDP:n jäsenille, että heillä on puolueen sääntöjen mukaisesti oikeus määräaikaan mennessä asettua ehdokkaiksi ja kirjallisesti varmistauduttava, että asianomaiset suostuvat ehdokkuuteen. Mikäli edustajisto päättää olla asettamatta ehdolle kirjallisen suostumuksensa antanutta puolueen jäsenenä olevaa henkilöä, tulee ennen päätöstä kuulla asianomaista henkilöä. Mikäli ehdokkaaksi asettuneita SDP:n jäseniä on vähemmän kuin listalle voidaan ottaa ehdokkaita, tulee ehdokkaiksi pyytää sosialidemokraattisen arvomaailman omaavia, puolueeseen rekisteröityneitä kannattajia. Hallitus asettaa ehdokkaat vaalilistalle aakkosjärjestyksessä. Mikäli on suoritettu jäsenäänestys, tulee ehdokkaat asettaa listalle siinä järjestyksessä, kuin kukin heistä on saanut ääniä kaikista kunnan alueella toimivista sosialidemokraattisista puolueosastoista yhteensä. Mikäli erityisen painavien syiden katsotaan jäsenäänestyksestä huolimatta sitä vaativan, voidaan ehdokkaat asettaa, piirijärjestön suostumuksella, listalle myös aakkosjärjestyksessä

6 §

Se, joka katsoo kunnallisvaalien jäsenäänestyksessä tai listalle asettelussa oikeuttaan loukatun, voi saattaa asian piirihallituksen ratkaistavaksi. Piirihallituksen on käsiteltävä tätä koskevat asiat erittäin kiireellisinä. Mikäli puoluejärjestö tai puolueosaston jäsen ei tyydy piirihallituksen asiasta tekemään päätökseen, on tällä oikeus saattaa asia puoluehallituksen lopullisesti ratkaistavaksi.

7 §

Kun kunnallisvaalit on toimitettu ja keskusvaalilautakunta tiedottanut vaalin tuloksen, tulee sosialidemokraattisesta vaaliliitosta valittujen edustajien ennen sitä kokousta, jossa he ryhtyvät toimiinsa, kokoontua ja muodostaa sosialidemokraattinen valtuustoryhmä. Valtuustoryhmän kutsuu koolle kunnallisjärjestö.

8 §

Kunnallisjärjestön edustajisto päättää vaalien jälkeen sosialidemokraattisten ehdokkaiden asettamisesta kunnanvaltuuston päättämiin luottamustoimiin. Samoin edustajisto päättää menettelytavasta, jolla vaalikauden aikana vapautuviin tai kesken vaalikautta syntyviin uusiin luottamustoimiin tehdään ehdollepano. Kunnallisjärjestön edustajisto päättää sääntöjensä 12 § mukaisesti sosialidemokraattisen kunnallispolitiikan suunnasta.

Tällaisia kysymyksiä ovat mm:

-kunnallispoliittiset linjakysymykset

-kunnan talouden tasapaino

-kunnanjohtajan valinta

9 §Sosialidemokraattisen Puolueen jäseninä olevat valtuusto- ja hallitusryhmän jäsenet, hallituksen jäsenet ja hallituksen sihteeri sekä kunnallisten lautakuntien sosialidemokraattisten ryhmien puheenjohtajat ovat velvollisia osallistumaan kunnallisjärjestön edustajiston kokouksiin.

10 §

Valtuustoryhmän toiminnasta aiheutuvat välttämättömät kustannukset suoritetaan kunnallisjärjestön varoista.

4. Sosialidemokraattiset ryhmät kunnallisissa luottamuselimissä

11 §

Ennen valtuuston kokousta pidettävissä ryhmän kokouksissa on käsiteltävä kaikki valtuuston kokouksen asialistalla olevat asiat. Valtuustoryhmän sihteerinä toimii kunnallisjärjestön sihteeri, ellei valtuustoryhmä asiasta toisin päätä. Hallituksen puheenjohtajalla, sihteerillä, sosialidemokraattisilla kaupunginhallituksen jäsenillä ja varajäsenillä sekä sosialidemokraattisilla kunnanjohtajilla on puhe- ja esityksenteko-oikeus valtuusto- ja hallitusryhmän kokouksissa. Kunnallisten lautakuntien sosialidemokraattisten ryhmien puheenjohtajilla, puolue- ja piirihallituksen valtuuttamilla henkilöillä sekä erikseen kutsuttaessa kunnallisilla virkamiehillä on valtuustoryhmän kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Ryhmän kokoukset ovat päätösvaltaisia, mikäli yli puolet sen äänivaltaisista jäsenistä on läsnä päätöksentekotilanteessa. Virallisia ryhmäkokouksia ovat luottamuselimen kokousta edeltävät säännölliset ryhmäkokoukset sekä kokoukset, joista tieto on saatettu viimeistään kolme päivää ennen kokousta kaikille ryhmän jäsenille ja joissa kokoukseen tulevista luottamushenkilöistä paikalla on vähintään puolet.

12 §

Kunnallisjärjestön edustajisto päättää menettelytavasta, jolla sosialidemokraattiset ryhmät voivat ottaa kokouksiinsa muiden ryhmien edustajia.

13 §

Ryhmä valitsee vuosittain keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Ryhmä nimeää tarpeellisen määrän neuvottelijoita ja muita toimihenkilöitä. Ryhmän puheenjohtaja toimii neuvottelijoiden puheenjohtajana.

Ryhmän puheenjohtajan tehtävänä on johtaa sen toimintaa

– kutsua kokoon ryhmä ja sen mahdolliset valiokunnat

– edustaa ryhmää ellei ryhmä toisin päätä

– ennen kulloinkin pidettävää kokousta huolehtia tarpeellisten tietojen hankkimisesta esille tulevista asioista ja niiden esittämisestä ryhmän kokoukselle

Ryhmän sihteerin tehtävänä on

– laatia pöytäkirja ryhmän ja mahdollisten valiokuntien kokouksista, tallettaa ryhmälle kuuluvat asiakirjat sekä laatia vuosittain tammikuun loppuun mennessä toimintakertomus, joka tarkastetaan ryhmän kokouksessa ja jätetään kunnallisjärjestön edustajistolle tai sen tehtäviä hoitavalle puolueosastolle

14 §

Ryhmän sisällä sovitaan kunkin kauden alussa tiedottamisen vastuunjako sekä päätetään viestinnän pelisäännöistä.

5. Päätöksenteko ryhmässä

15 §

Kunnallisten toimielinten käsittelemät asiat voidaan

– hyväksyä valmistellussa muodossa

– tehdä muutosesitys

– esittää asian pöydälle jättämistä

– esittää asian palauttamista

– esittää päätökseen pontta

16 §

Ryhmät voivat tehdä

1) ryhmäpäätöksiä,

2) olla päättämättä asiaa ryhmäpäätöksenä, jolloin ryhmäpäätös ei sido jäseniä tai

3) antaa ryhmän jäsenelle erivapauden toimia vastoin enemmistön kantaa tai pidättäytyä äänestämästä.

Ryhmäpäätös on voimassa kustakin asiakohdasta ellei ryhmä toisin päätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee ryhmän puheenjohtajan ääni. Ryhmäpäätöksen tekeminen edellyttää, että ryhmän enemmistö kannattaa sitä, ja että asiasta on käyty riittävä keskustelu, jonka kuluessa jokaisella ryhmän jäsenellä on ollut mahdollisuus esittää päätöksen sisältöä koskevia ehdotuksia. Jokaisella ryhmän jäsenellä tulee myös olla saatavilla riittävä ja yhtäläinen informaatio asiasta päätettäessä. Ryhmän kantaan tyytymättömällä on oikeus eriävän mielipiteensä kirjaamiseen, joka tulee ilmoittaa heti asian käsittelyn jälkeen.

17 §

Edellä mainitut ryhmätoiminnan säädökset ulottuvat kaikkiin niihin kunnallisiin luottamuselimiin, joissa sosialidemokraatit ovat edustettuina.

6. Riitatapaukset ja sanktiot

18 §

Ryhmä voi antaa jäsenelleen huomautuksen ryhmän päätöksen vastaisesta toiminnasta. Törkeissä tapauksissa asia on siirrettävä kunnallisjärjestön edustajiston käsiteltäväksi muita kurinpitotoimenpiteitävarten.

Jos kunnalliseen luottamustoimeen valitun sosialidemokraattisen ryhmän jäsenen on kunnallisjärjestön edustajiston tekemällä päätöksellä todettu rikkoneen puolueen sääntöjä tai järjestöpäätöksiä, on kunnallisjärjestön ilmoitettava rikkomuksesta asianomaisen edustajan puolueosastolle ja hallitukselle sekä kehotettava puolueosastoa ryhtymään puolueen sääntöjen 6 § mukaisiin toimenpiteisiin.

Puolueosaston jäsen, joka on eronnut tai erotettu osastostaan, samoin kuin jäsenoikeuksien määräaikaisen rajoittamisen kohteeksi joutunut henkilö on samalla menettänyt luottamustehtävänsä puoluejärjestöissä ja järjestöllisen edustuskelpoisuutensa.

Puolueeseen rekisteröityneiden kannattajien, jotka ovat sosialidemokraattisten ryhmien jäseniä, sanktioista päättää muissa kuin huomautusta koskevissa kysymyksissä kunnallisjärjestön edustajisto.

19 §

Muun järjestöriidan, joka ei koske kunnallisjärjestön edustajiston päätösvaltaan lopullisesti kuuluvia kunnallisten luottamustoimien henkilövalintoja tai puolueen sääntöjen 29-33 § mukaan puoluehallituksen lopulliseen päätösvaltaan kuuluvia puoluekokousedustajien vaalia, kunnallisvaaleja, kansanedustajien vaaleja, Euroopan parlamentin tai tasavallan presidentin vaaleja, ratkaisee lopullisesti sen piirin piirihallitus, jonka alueella kyseinen riita on syntynyt.

7. Kuntarajat ylittävä yhteistyö

20 §

Esitykset seudullisiin toimielimiin valittavista sosialidemokraattisista ehdokkaista tekee kunnallisjärjestö.

21 §

Piirijärjestön pyynnöstä kunnallisjärjestö nimeää ehdokkaat laaja-alaisten kuntayhtymien toimielimiin sekä piirijärjestön toimikuntiin. Näiden organisaatioiden luottamustehtäviin nimettävistäsosialidemokraattisista edustajista esitykset tekee piirihallitus.

22 §

Kuntayhtymien, Suomen Kuntaliiton ja muiden ylikunnallisten organisaatioiden luottamustehtävissä toimivien sosialidemokraattisten edustajien luottamushenkilömaksuista ja ryhmätoiminnan järjestämisestä määrää se järjestötaso, joka ehdokkaat on valinnut.

8. Ohjesäännön soveltaminen

23 §

Kaikki tehtävät, jotka tässä ohjesäännössä määrätään kunnallisjärjestölle, kuuluvat, jos kunnassa on vain yksi puolueosasto, sen kokoukselle. Ne tehtävät, jotka tässä ohjesäännössä on määritelt hallitukselle, kuuluvat, jos kunnassa on vain yksi puolueosasto, sen johtokunnalle.

Jos kunnassa on kaksi puolueosastoa kuuluvat tässä ohjesäännössä kunnallisjärjestölle määrätyt tehtävät puolueen sääntöjen 9 §:ssä tarkoitetulle paikallistoimikunnalle tai kunnallisjärjestön tehtävää hoitavalle puolueosastolle.

Helsingin kaupungissa kunnallistoimikunnan tehtäviä hoitaa piirihallitus ja kunnallisjärjestön tehtäviä piirikokous.

24 §

SDP:n piirihallituksen tehtävänä on valvoa, että kunnallispoliittinen ohjesääntö on voimassa ja vahvistetaan kutakin valtuustokautta varten piirijärjestön alueella toimivissa kunnissa