Tein kaupunginvaltuuston kokouksessa 1.12.2014 seuraavan ponsiesityksen:
Lähiopetuksen määrä on tilikauden aikana vähintään 28 viikko tuntia. Kari Leinonen ja Jorma Liukkonen kannattivat ponsiesitystäni. Puheenjohtaja ilmoitti, ettei ponsiesitystäni voida ottaa käsittelyyn, koska se on ristiriidassa päätöksen kanssa. Esittämäni toivomusponsi toi esiin keskeisen valmistelua edellyttävän kysymyksen, jonka kaupunginvaltuuston on jatkotyössä ja asioiden kehittämisessä syytä saada tietää. Pon- net ovat vahvistetun esityslistan ulkopuolella tehtyjä, toimintaohjeen sisältäviä lausumia, joita valtuuston toivotaan selvittävän. Esittämäni ponsi oli muodoltaan toivomusponsi. Täten valmistelua edellyttäviä toi- mia siitä, että lähiopetuksen määrä on tilikauden aikana vähintään 28 viikkotuntia, ei olisi saanut evätä.
Kun koko kaupungin palvelut ovat nyt vaarassa valitun sisäisen vuokran laskentamenettelyn vuoksi, teen asiassa valtuustoaloitteen, joka myös antaa mahdollisuuden alussa mainitsemani ponnen myönteiseen käsittelyyn.
Kaupunginhallitus on 26.1.2015 §:n 17 kohdalla valtuustoponteeni: ”Valtuusto saa selvityksen sisäisten vuokrien määräytymisperusteista ja määristä tilikaudelta 2014 ja 2015”, vastannut. Poistoaikana on käytetty sisäisen vuokran laskennassa 40 vuotta kaikissa rakennustyypeissä. Poisto vähennetään jälleenhankinta-arvosta, jolloin saadaan rakennuksen tekninen arvo. Rakennuksen jälleenhankinta-arvo on uuden vastaavanlaisen rakennuksen arvo määritettynä rakennustyypeittäin. Pää omavuokraan on lisättyvuoden 2013 alusta valtuuston päätöksen mukaisesti tuotto vaatimus, joka on 4 % omasta pääomasta eli 6 miljoonaan euroa. Tämä on aiheuttanut sisäisiin vuokriin noin 10 % korotuksen.
Sisäinen vuokra muodostuu pääomavuokrasta ja ylläpitovuokrasta. Kuntaliiton julkaisun mukaan pääomavuokrassa hinnoitellaan pääomaan liittyvät kustannukset ja ylläpitovuokralla maksetaan toimitilojen ja käyttäjien päivittäin tarvitsemat palvelut. Pääomavuokra koostuu rakennuksen korkokustannuksesta, korjausvastikkeesta sekä mahdollisesta vuokrasta. Ylläpitovuokra muodostuu ylläpito-, käyttö- sekä käyttäjäpalveluista.
Kaupungissa on syytä saada luotettava toimitilojen käyttöasteselvitys, jotta toimitiloja voidaan käyttää tuottavasti ja tehokkaasti. Toimitilojen tehokaskäyttöaste on kaikkien kaupunkilaisten ja käyttäjien etu. Kun kaupungin omistamien toimitilojen käyttö suunnitellaan ajallisesti ja tila käytöllisesti käyttöasteeltaan tehokkaiksi, kaupungin palvelut on mahdollista toteuttaa entistä laadukkaampina, pienemmillä kustannuksilla ja paremmin kaupungin palveluverkon muuttuvia tarpeita vastaavasti.
Nyt valitun tien tuhoisuudesta kaupungin palveluihin on syytä tuoda esiin laskelmia ja esimerkkejä. Tilaliikelaitokselta saadun rakennusten käyttötarkoituksen mukaan salkutettuna on syytä todeta ylläpitokuluista €/vuosi2013 muun muassa. Ummeljoen koulun käyttökulut olivat 163.493 €.Kouvolan Sanomien julkaiseman selvityksen mukaan koulun ylläpito maksoi 167.957€. Kun tähän lisättiin pääomakulu, niin kustannukset olivat yhteensä 297.694 €. Vastaavasti ammatilliseen opetukseen tilaliikelaitoksen kirjanpidon perusteella on vuonna 2013 maksettu vuokraa 5.039.355 €. Tilaliikelaitoksen voitto on 2.841.682 €. Toimi pisteiden kesken kate liikkuu 48 % ja 76 %:n välillä. Tämä reilun 50 %:n tuotto syntyy pääomalaskennasta. Vertailun vuoksi kirjanpidosta il menee, että kuntayhtymän vuokra ennen uutta Kouvolaa oli vuosina 2001 – 2008 2.2 M€:n ja 2.4 M€:n välillä. Ensi vuodelle 2015 tilaliikelaitos on budjetoi nut KSAO:lle 7.1 M€:n vuokrat.
Opetushallituksen ammatillisen peruskoulutuksen kustannusvertailun perusteella vuodelta 2013 voidaan todeta, että kahdenkymmenen suuren koulutuksen järjestäjän kustannukset Kouvolassa olivat Helsingin ja Vantaan jälkeen suurimmat. Kouvolan 2.362 oppilasta ylläpidettiin 2.728 €:n kustannuksella/oppilas. Puolet tästä vertailuryhmästä ei edes maksata sisäisen vuokran pääomaosuutta opiskelijalla. Tästä maksajien ryhmästä
Kouvola on toiseksi suurin Helsingin jälkeen 1.674 €:n kustannuksella oppilasta kohden.Tämä onneton laskentatapa johtaa nyt palvelujemme kohtalokkaaseen heikentymiseen. Näillä luvuilla perustellaan taajamien palvelujen lopettamista ja käyttötalouden karsintaa. Ammatillisen opetuksen lähiopetuksessa on laskennalliset 28 viikko-opetustuntia. Käytännössä tämä on 26,5 viikkotuntia. Valtakunnan keskiarvo on 27 tuntia. Nyt annettu talousarvioraami edellyttää tämän tuntimäärän pudottamista 24,5 viikkotuntiin, koska kahden lähiopetustunnin kustannukset noin 800.000 euroa on otettava opetuksesta. Lisäksi karsinta näyttää johtavan noin 15 opettajan vähentämiseen. Kyseinen tilanne on aiheuttanut myös sen, että ammatilliseen koulutukseen ei ole voitu tehdä juuri minkäänlaista opetusväline tai laitehankintaa vuoden 2008 jälkeen, joka vaikuttaa olennaisesti koulutuksen laatuun. Opetuksessa käytetty kalusto on vanhentu nutta, rikkonaista ja suuri riski työturvallisuudelle. Alussa mainitut ponteni yhdessä kohdistuivat näiden kysymysten selvittämiseen, jotta opetus määrää ei vähennetä eikä lähipalveluita hävitetä. Tällä tiellä koulu jen käyttöastetta vähennetään 10 %. Tilaliikelaitos vakuuttaa, että sisäiset vuokrasopimukset allekirjoitetaan käyttäjien kanssa. Näin ei tapahdu.
Hierarkia ammatillisen oppilaitoksen opiskelijasta lähtien on seuraava: opettaja, osastovastaava, koulutuspäällikkö, rehtori, palvelupäällikkö, koulutus- ja nuorisojohtaja, toimialajohtaja (ammattikoulutuksen esittelijä ltk:ssa), apulaiskaupunginjohtaja ja kaupunginjohtaja. Ainakaan oppilaitoksissa ja kouluilla ei sopimuksia allekirjoiteta. Tilaliikelaitoksen toiminnan volyymia kuvaavassa raportissa tasearvo esimerkiksi on noussut 31.12.2011 143 M€:sta vuoden 2013 TA:oon 226 M€:oon.
Edellä esittämääni perustuen teen seuraavan valtuustoaloitteen. Sisäisten vuokrien määräytymisperusteita on tarkistettava läpinäkyväksi ja toimivaksi, jotta palvelujen kustannukset eivät nousisi kohtuuttoman suu riksi. Pääomavuokraa laskettaessa poisto lasketaan jatkossa kiinteistön oikeasta eli laskennallisesta arvosta. Kiinteistöille ei tarvitse laskea tuottovaatimusta. Poistoaikoja ei ole syytä lyhentää. Tämä käytäntö takaa sen, että toiminta, palvelut ja käyttötalous paranevat. Jatkossa uuden menettelyn voimaan tullessa sisäisten vuokrien sopimuksissa pää oma vuokraa voitaisiin tarkistaa vuosittain elinkustannusindeksin mukaisesti.
Lisäksi tilojen käyttöaste on selvitettävä tilakartoituksella kokonaiskuvan saamiseksi. Vaikka ennen uutta Kouvolaa usea Kouvolan perustanut kunta ei pääomavuokraa perinyt tai peri sitä nykyistä vähemmän, niin tällä laskentatavalla tilaliikelaitos saa kohtuullisen korvauksen myös pääomalle. Nykyinen malli ei myöskään mahdollista tilaliikelaitoksen investointien päättämistä valtuustossa. Investoinnit ovat keskeinen osa valtuutettujen tehtävää. Näihin kuuluvat myös keskeiset laitehankinnat. Näiden soisi vuosittain olevan talousarviossa eikä tilaliikelaitoksen johtokunnan päätöksissä.
Hartain toiveemme on, että aloite valmistellaan myönteisessä hengessä. Onko esittämällämme tavalla mahdollista ja järkevää toimia eikä vain perustella, miksi näin ei voida tehdä.
Kouvolan Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Ville Salonen